AASIA

Olin Aasiassa matkallani kaksi kuukautta. Noin kuukaden eri puolella Thaimaata ja kuukauden ”tourilla” , jossa kävin Pohjois-Thaimaassa, Laosissa, Vietnamissa ja Kambodžassa. Vaikka perusperiaatteet Aasialaisessa ruuanvalmistuksessa on samanlaiset koostuu blogini niistä näkökulmista, joita matkallani näissä eri maissa kohtasin. Thaimaassa pääosan ruuasta valmistimme itse, joten keskityn kauppojen valikoimiin, Laosissa pääsin syömään erääseen kotiin, Vietnamissa kävin kokkikurssilla ja Kambodžassa pääsin näkemään ihan omanlaista ruokaperinnettä.

”Aasian ruokakulttuuri perustuu yksinkertaisuuteen ja herkullisiin makuihin. Ruokaa on tarjolla niin ravintoloissa kuin toreilla ja kaduilla. Riisi on aasialaisen ruoan perusaine. Riisin kanssa tarjoillaan tavallisesti wokattuja tuoreita vihanneksia ja mitä erilaisimpia liha- ja kalaruokia. Kaiken tämän kruunaa maustekastikkeet, joita on saatavilla miedoista todella tulisiin. Tuoretta ja terveellistä! Aasia on kokemisen arvoinen.”(http://www.travellink.fi/aasia)

The foodculture of Asia has done from simple and delicious taste. Food is served at the restaurant and at the market and at the street. Rice is basic material at the Asian food. At the dinner is rice with wok-fried fresh vegetables and different meat- and fishfood. The crown is spicesauces. These are from mild to hot. Fresh and healthy! Asia is value of experience. 

Tietoa Riisistä

Aasian maissa riisi on oleellinen ruoka-aine aterioilla. Aamupalapöydässäkin on monin eri tavoin laitettuna riisiä.

Riisin historiaa

Aiemmin on ajateltu riisin viljelyn alkaneen noin 5000 vuotta sitten. Riisin viljelyn alkamisesta on kuitenkin löydetty uutta tietoa Kiinasta Yangtse-joen alajuoksulta Zhejianista. Viljely on alkanut hitaasti, kahden–kolmen tuhannen vuoden kuluessa. Tianluoshanissa tehdyissä kivikautisten asuinpaikkojen kaivauksissa löydetyistä riisin kukinnoista, tähkylöistä pystyttiin osoittamaan että riisin muuttuminen viljelykasviksi huipentui 6 600 - 6 900 vuotta sitten.

Eurooppaan riisi tuli Aleksanteri Suuren sotaretkien aikoihin, ennen ajanlaskumme alkua. Italiassa ja Espanjassa riisiä alettiin viljellä 1400-luvun puolivälissä ja Amerikassa 1600-luvulla. Kun Pohjois-Amerikan Yhdysvallat itsenäistyi vuonna 1776, riisistä oli tullut maanosan tärkein vientivilja. Suomeen riisi tuli ruotsinvallan aikana 1600 - 1700 -luvulla.

Yleistä riisistä

Riisi on vehnän ja maissin ohella maailman yleisin viljakasvi ja maapallon vanhin viljelykasvi. Yli puolet maailman ihmisistä syö riisiä pääravintonaan. Erityisesti Aasian maissa riisi on jokapäiväinen perusruoka ja toimeentulon turva, jopa elämänehto. Sanat riisi ja ruoka tarkoittavatkin samaa monissa Kaukoidän kielissä. Esimerkiksi Laosissa ihmiset syövät keskimäärin 171 kg riisiä/henkilö/vuosi.

Riisi on ravitseva, monikäyttöinen ja edullinen ruoka-aine. Se on hyvin säilyvä, vie vähän säilytystilaa ja on helppo valmistaa ruuaksi. Riisiä tuotetaan maapallolla yli puoli miljardia tonnia vuodessa. Yli 90 % maailman riisistä kasvaa Aasiassa ja pääosa riisistä myös syödään viljelymaissa. Idän kansat pitävät riisiä hedelmällisyyden, onnen, menestyksen ja rikkauden symbolina.

Riisin kasvatus

Yksi riisinsiemen tuottaa tuhat jyvää. Riisi (Oryza sativa) on yksivuotinen 1 - 1,8 m korkea heinäkasvi. Se ei muodosta tähkää vaan runsasjyväisen röyhyn. Riisi vaatii paljon lämpöä ja kosteutta. Sitä kasvatetaan jokien suistomailla, suoalueilla sekä vuoristoissa, joissa on helppo rakentaa erilaisia kastelujärjestelmiä. Satoa saadaan 1 – 3 kertaa vuodessa riippuen kasvupaikasta. Vuoristoissa saadaan 1 sato ja esimerkiksi Mekong-joen varrella 3 satoa.

Riisin kasvatus ei ole vielä juurikaan koneellistunut Aasiassa. Riisin kylvö, harvennus ja puinti tapahtuvat käsin. Maan muokkauksessa on apuna vesipuhveleita.. Riisipelloilla työskennellään perhekunnittain. Lapset oppivat jo pienenä riisin viljelyn taidon, jota he voivat hyödyntää aikuisena. Yleinen näky riisipelloilla oli ihmiset kumartuneena kartion malliset hatut päässään

Riisilajikkeita tunnetaan tuhansia

Eri riisilaadut voidaan jaotella kasvitieteellisesti, kemiallisten ominaisuuksien, jyvän koon tai lainsäädännön mukaan. Riisilajikkeita tunnetaankin tuhansia, kansainvälisen riisintutkimuslaitoksen luetteloissa on liki 40 000 erilaista riisilajiketta tai muunnelmaa. Yhdysvalloissa ja Euroopassa viljellään kolmea jyvätyyppiä: pitkäjyväistä, keskikokoista ja lyhytjyväistä riisiä. Minä sain tutustua Aasiassa itselleni uuteen riisilajikkeeseen, tikkuriisiin, sekä mustana että punaisena. Tikkuriisiä syötiin siten, että siitä tehtiin palloja, joita kastettiin lisukkeena oleviin kastikkeisiin. Tämä riisi on hieman makea maultaan. Siinä on vahamainen pinta, josta johtuen sen pyörittäminen palloksi onnistuu hyvin.

Riisi aasialaisena ruokana

 Aamupalalla riisiä tarjotaan sekä keitettynä että paistettuna. Sitä on nuudelina ja kääryleissä.

Riisiä käytetään aasialaisessa ruokakulttuurissa keitettynä ihan samalla tavalla kuin meillä Suomessa. He kuitenkin käyttävät riisin keittämiseen usein erillisiä riisikeittimiä. He syövät ruokansa riisipuikoilla ja riisikeittimessä keitetty riisi on helpompi syödä puikoilla. Riisinuudeli on myös hyvin tavallinen ruoka aasialaisessa ruokakulttuurissa. Sitä on sekä keitoissa lisukkeena että paistettuna esimerkiksi lihan tai vihannesten kanssa. Aasialaisessa ruokakulttuurissa käytetään riisipaperia sekä suolaisten että makeiden ruokien valmistukseen. Riisipaperin sisälle voidaan laittaa erilaisia täytteitä. Täytteenä voi olla kasviksia, lihaa tai vaikka banaania.  Riisi on hyvin yleinen lisuke myös jälkiruoissa. Banaaniriisi tarjoiltuna banaanilehdessä maistuu varmasti jokaiselle Aasiaan matkustavalle.

THAIMAA

”Thaimaalainen ruokakulttuuri on ainutlaatuinen, selvästi muista Aasian keittiöistä poikkeava. Tämä johtuu osittain siitä että useista Kaukoidän maista poiketen Thaimaa ei ole koskaan ollut muiden maiden alaisena. Thaimaan ruokakulttuuri on saanut vaikutteita Intian ja Kiinan ruokakulttuureista. Tasapainoisuus ja harmonia ovat tulisuudesta huolimatta Thaimaalaisen ruuan pääehdot. Myös esteettisyyteen kiinnitetään huomiota, thaimaahan on tunnettu taidokkaista ruokaveistoksistaan.

Thaimaa on tuoreiden raaka-aineiden aarreaitta. Kalaa ja äyriäisiä käytetään runsaasti kuten myös moninaisia kasviksia ja hedelmiä. runsas tulisten chilien, korianterin, sitruunaruohon, inkiväärin ja kookoksen käyttö on ominaista thairuualle. Myös suolainen kalakastike on olennainen mauste thairuoissa. Tyypillinen ateria koostuu keitosta, useasta currysta ja aterian keskipisteestä, isosta kulhollisesta riisiä. makeita jälkiruokia ja tuoreita hedelmiä tarjotaan Aterian lopuksi. Ateria syödään lautasilta haarukalla ja lusikalla tai kulhoista puikoilla.” (http://www.nyk.fi/suomi/3/kilpailu/ruoka/thaimaa.html)

Thailand

In Thailand is different foodculture than in other countries in Asia. This is because of Thailand has been independent country. There is effects of Indians and Chinas foodculture in Thailand. The balance and the harmony is the must in Thailand foodculture. Also esthetic is very important. Thailand is well known about foodcarvings.

Thailand is treasure-trove for fresh food. They are using fish and shellfish and different vegetables and fruits also. They are using much hot chili, coriander, lemongrass, ginger and coconut. Also fishsauce is typical spice at the thaifood. The soap, many curries, and the big bowl rice are typical dinner in Thailand. Rice is the middlepoint of dinner. Sweet desserts and fresh fruits is offering end of the dinner. They are eating the food from plates by fork and spoon or from bowls by sticks.

In Thailand it´s typical street view, that there is foodtrolley. They are selling different ricefoods, springrolls and fruits. In the evening is opening markets. There you can buy food at the market. Smells and colors are incredible. 

Thaimaassa on normaali katunäkymä, että siellä on myyntikärryjä kadut täynnä ja siellä myydään ruokaa kuten erilaisia riisiruokia, kevätkääryleitä ja hedelmiä. Iltaisin avataan erilaisia toreja, joissa myydään ruokaa joka lähtöön. Tuoksujen ja värien kirjo on siellä sanoinkuvaamatonta.

Ravintoloita on monenlaisia. Usein ne syrjässä olevat kaukana luksuksesta ovat parhaita ja siellä saa parasta ruokaa, mutta tämmöinen henkilö, kuten minä, joka olen tottunut hieman korkeampaan hygieniatasoon en viihdy niissä ravintoloissa lainkaan, koska mietin koko ajan, että mitenkähän ruoka on valmistettu.

Ruokakaupat ovat mielenkiintoisia. Siellä on myynnissä kaikkea ja tuotteet eivät aina ole tarjolla elintarvikemääräysten mukaisesti (siis niinkö Suomessa vaaditaan).

 Kävin myös ravintolassa, jossa olo oli koko ajan epämiellyttävä. Alla kuvia ravintolasta.



Tiskinurkkaus oli meidän ruokapöydän vieressä. Tiskaus tapahtui käsin ja vettä ei vaihdettu kertaakaan koko iltana.



Kävin myös hienossa ravintolassa, jossa oli panostettu kattaukseen ja tarjoiluun.

LAOS

”Laosin ruoka on lähellä Thaimaan itäpuolen eli Isaanin ruokaa. Suosikkeihin kuuluvat:

• Khao niao — hyvin tarttuvaa riisiä, pieniä palleroita kastetaan kastikkeisiin ja syödään käsin
• Laap (larb) — mausteinen jauhelihasta ja yrteistä tehty salaatti, usein hyvin tulista; voidaan tehdä sekä raa'asta lihasta (dip) tai kypsennetystä (suk), joskus jopa kalasta
• Tam maak hung — raa'asta papaijasta tehty salaatti, Thaimaan puolella som tam
• Ping kai — paistettu kana ” ( http://wikitravel.org/fi/Laos)

Laos

Lao food is almost same than in the east part of Thailand. The popular are:

-          Khao niao – sticky rice – small ball moisten to sauce and eat by hand

-          Laap – salad – is made from minced meat and herbs. Often very hot. It can do from raw meat (dip) or from ripe meat (suk), sometimes from fish.

-          Tam maak hung – salad – made from raw papaya (in Thailand som tam).

-          Ping kai – fried chicken

  
Laosissa pääsin syömään perheeseen ja se oli ainutlaatuinen kokemus.  Meidän matkaoppaan ystävä oli kutsunut meidät kotiinsa syömään.  Emäntä oli meitä ovella vastaanottamassa, kun menimme perheeseen. Kengät jätettiin oven ulkopuolelle ja olimme tilassa avojaloin.  Tila oli ehka 15-20 neliötä, ja siellä on päivisin kampaamo.  Lattialle oli laitettu  bambumatot ja jokaiselle oli tyyny jonka päällä istuttiin.  Talon emännän lisäksi paikalla oli kolme vanhusta. Emäntä oli pyytänyt vanhukset paikalle, koska he  siunasivat ruuan ja sen lisäksi myös meidät; he sitoivat jokaisen käteen valkoiset langat ja rukoilivat samalla.

Ruokaa oli tarjolla valtavasti. Aluksi oli alkupaloja, jotka laitettiin kiertämään ja jokainen otti käteensä itse jonkun alkupalan.

Alkupaloja



Banaanin lehtiä käytettiin paljon tarjoilualustoilla



 Tämän jälkeen vanhukset lähtivät  pois ja emäntä toi paikalle  kolme matalaa pyöreää pöytää. Pöydällä oli tarjottavat valmiina. Tarjolla oli erilaisia kana- ja kalaruokia ja kevatkääryleitä. Pöydän päällä oli banaanin lehdistä suoja. Jälkiruuaksi tuotiin mangoviipaleita ja niiden keskellä oli makeaa tummaa (lähes mustaa)  riisiä.



Jokaisella ruokailijalla oli oma riisi astia





Jälkiruoka



Seuraavana päivänä menimme  matkalaisten kanssa syömään ulos. Ruokapaikka oli ulkona ja siellä oli pöytiä, joiden keskellä oli reikä  ja reiän päällä saviastia, johon tuotiin kuumia hiiliä. Meidän pöydässä oli kolme  paikkaa joka tarkoitti, että 3-4  henkilöä oli saman tulisijan kohdalla. Tarjoilijat toivat pöytään  ihan ohuita kana, liha ja maksa siivuja sekä erilaisia vihanneksia, ja kanamunia sekä nuudelia. Hiilloksen päälle laitettiin samanlainen kuin mehumaijan yksi pohja. Siinä oli kupu keskellä ja siinä reikiä ja sitten siinä oli sellainen allas, johon kaadettiin lihalientä. Lihojen mukana tuli yksi läskinpala, joka laitettiin kuvun päälle ja siitä  tuli rasva, ettei lihat tarttunut kiinni. Ohuet  lihat laitettiin reiällisen kuvun päälle kypsymään ja kasvikset, nuudelit ja kanamuna nesteeseen. Munat pystyi keittämään joko keitettyinä munina tai uppopaistettuna. Lihat oli niin ohuita, että ne kypsyivät tosi nopeasti. Tämmöistä ruuanvalmistustapaa kutsutaan hotspotiksi ja se on yleinen Laosissa, mutta myös muuallakin Aasiassa. Jokaisesta perheestä löytyy hotspot-keitin ja yleensä he keittelevät ruokaa kadulla ja myös syövät siellä.

Kävin syömässä myös erilaisessa ravintolassa. Se oli sellainen vähän korkeammalle rakennettu tila, missä oli vain lattia ja katto. Kyseessä oli perheyritys, joten siellä oli lapsetkin jo pienenä töissä. Noin 9-vuotias tyttö otti meiltä tilaukset, paistoi meidän lihat ja tarjoili meille. Pääsin kurkistamaan keittiöön, josta olisin käyttänyt nimeä ”hökkeli”. Siellä ei välttämättä hygienia ollut ihan hyvää, mutta ruuat maistuivat todella hyville.



Ravintola





Ruokalista




Salaatin tekoa





Keittiö



Pikku tyttö tarjoilijana pöydän päässä



Kanaa ja cashewpähkinää



VIETNAM

Vietnamissa on runsas ja monipuolinen ruokakulttuuri. Kaakkoisaasialaiseen tapaan ruuanlaitossa käytetään runsaasti korianteria ja sitruunaruohoa, chiliä sekä soija- ja kalakastiketta. Kalakastike on pääraaka-aine myös nuoc chamissa, jota käytetään melkein joka paikassa dippaamiseen. Riisi on tietysti kaiken perusta. Vietnamilasiin hyviin tapoihin kuuluu se, että yhtä ainoaa riisin jyvää ei jätetä syömättä. Tällä osoitetaan kunnioitusta työlästä riisinviljelyä kohtaan. Yksi vietnamilaisen keittiön kuuluisuuksista on riisinuudelikeitto Pho, jonka perusaineina on tuhti, muun muassa aniksella maustettu lihaliemi, johon kulhoon tarjoilun jälkeen lisätään runsaasti tuoretta korianteria, t-basilikaa ja muita yrttejä

Vietnamin ruokakulttuuri on saanut vaikutteita usealta eri suunnalta. Kiinalaisilta on omaksuttu erilaiset uppopaistamis- ja wokkaus-menetelmät. Mongolialaiset taas toivat aikanaan mieltymyksen pihviin. Eurooppalaisten mukana, todennäköisesti aluksi Etelä-Vietnamiin, tulivat tomaatti, chili ja peruna. Thaimaan ja Kambodzhan suunnalta tulivat Etelä-Vietnamiin nuudelit, tietyt mausteet ja kookosmaito. Ranskalaiset ovat vaikuttaneet muun muassa phossa käytettävän lihaliemen valmistustapoihin. Silmiinpistävä ranskalaisvaikutus on tietysti myös täytetty patonki, banh mi, jota myydään kaupunkien tien varsilla kautta maan.

Vietnamin ruokakulttuuripiirit jaetaan usein kolmeen: pohjois-, keski-, ja etelävietnamilaiseen keittiöön. Pohjois-Vietnamin ruoka on saanut eniten vaikutteita Kiinasta. Etelässä vaikutteita on saatu erityisesti khmeriltä, mikä näkyy vain etelässä tarjoiltavissa curry-kastikkeissa. Etelässä käytetään otollisten viljelymahdollisuuksien vuoksi myös enemmän yrttejä ja hedelmiä kuin pohjoisessa. Eroa on myös siinä, että pohjoisessa tulisen elementin tarjoaa useimmiten pippuri, kun etelässä käytetään enemmän chiliä.

Keski-Vietnamin keittiötä pidetään usein kaikkein hienostuneimpana. Sen juurina pidetään champojen "hovi"kulttuuria. Myöhemmin Nguyen-dynastian hovi Huessa muodostui keittiön salojen kehittelyn keskuspaikaksi. Vaativien keisarien ja heidän perheidensä makunautinnoista vastasi usein hyvin mittava määrä keittiöhenkilökuntaa.

Vietnamissa viljellään yhtä Aasian parhaista kahveista, ja se paahdetaan ranskalaistyyppisen tummaksi kahviksi. Kuuluisa Trung Nguyen  -kahvi mausteaan lisäksi kanelilla ja kirsikalla.

(http://www.vietnamseura.org/fi/vietnam-tietoa/ruokakulttuuri/)

Vietnam

In Vietnam they have diverse foodculture. They are using much coriander, lemongrass, chili and soy- and fishsauce. That´s typical in southeast Asia. The fishsauce is main ingredient also in Nuoc cham, which on is using almost every place as dipping. Rice is the main ingredient. It is including good habits in Vietnam that you eat every rice grain. So you respect the rice farmers. The famous in Vietnamese kitchen is ricenoodlesoap Pho.

The influence of vietnamese kitchen are from many other countries. They have influences from China, Mongolia, Europe, Thailand, Cambodia and French.

The Vietnamese foodculture can be divided into three part: North-, Middle- and South-Vietnam kitchen. Differs between north and south; In north they have influenced from China and in south from Khmer. They are using more herbs and fruits in south. In north they are using pepper and in south chili.

In the middle part of Vietnam is the most sophisticated kitchen. Nguyen- dynasty court of Appeals in the Hue was the center for the creation of a new food.

In Vietnam is farming the one of the best Asian coffee. It´s roasting French-style dark coffee. The famous Trung Nguyen-coffee seasoned with cinnamon and cherry. 

Vietnamissa kävin päivän mittaisen kokkikurssin ja se oli matkan kohokohta. Kurssi alkoi aamulla ravintolassa, jonne kaikki kurssilaiset tulivat. Kurssi aloitettiin  sillä, että lähdettiin ensimmäisenä markettiin. Suomessa olisi ehkä puhuttu  torista tai osittain kyseessä oli kauppahalli. Ensimmäisenä menimme riisi- ja mausteosastolle. Tuoksu siellä on mielenkiintoinen.  Heti alussa pysähdyttiin yhden myyntipöydän luokse, jossa oli erilaisia riisejä astioissa kekona. Siinä  meidän opettaja paljain käsin otti riisiä ja antoi meille kiertoon katsottavaksi ja sitten ne laitettiin takaisin astiaan. Hän kertoi meille myös paljon mausteiden terveellisistä vaikutuksista ja mihin kaikkeen niitä voi käyttää. Se oli ihan niin mahtavaa kuunneltavaa.

 Seuraavana tulimme osastolle, jossa oli veitsiä ja raastimia myynnissä. Vietnamissa veitset on erilaisia kuin Suomessa, mutta luulen että ne on tosi hyviä käytössä. Opettajamme  pyysi tädiltä porkkanan ja sitten hän otti siitä myynnissä olevan veitsen ja näytti miten hyvä se on, sitten hän vielä näytti miten raastinta käytetään. Siihen ne jäi pöydälle, ja joku varmaan siitä ostaa ne vähän käytettynä Seuraavaksi siirryttiin tuorepuolelle. En pysty edes kertomaan millaista siellä oli, mutta yritän. Vihanneksia oli paljon erilaisia ja ne oli niin kauniin näköisinä siinä pöydillä. Taas käytiin läpi mihin Vietnamissa mitäkin käytetään. Vihannestiskin toisessa päässä täti leikkasi lihaa eli siinä oli lihaosasto pöydän toisessa päässä.  Ei siellä mitään kylmää ollut, eikä mitään säilytetty kylmässä ja välineet millä siellä työskenneltiin oli niin vaarallisen näköisiä, että pelkäsin jonkun pamauttavan sormensa poikki niitä välineitä käyttäessä. Yhtäkkiä sinne liha-osastolle tuli täti jolla oli muutama elävä kana mukana. Hän kuljetti niitä kurkusta kiinni pitäen. Hän meni sinne lihatiskille (ei se oikeasti mikään tiski ollut, mutta silti sellainen pöytä) Siellä oli sellainen pyöreällä astialla oleva puntari, johon kanat iskettiin ja punnittiin, en tiedä mihin ne siitä menivät. Opettaja kertoi meille, että he ostavat kaiken tuoreena ja aika tuorettahan kana on jos se on vielä elävä ostettaessa.  Siinä kulkiessa väistelimme välillä lattialla olevia possunosia oli sorkkia ja lapaa yms. Olimme menossa kalaosastolle ja matkalla ohitettiin naisia epäergonomisessa asennoissa työn touhussa. Siellä marketissa kaikki istuivat lattialla, joka tarkoittaa, että asfaltilla tai sementillä, joko risti-istunnassa tai kyykyssä. Siellä myös perkkailtiin vihanneksia siinä lattianrajassa yms. Sitten ohitettiin vati, jossa oli nyljettyjä sammakoita. Sitten olimmekin jo kalaosastolla. Siellä oli pöydät täynnä kaloja ja mereneläviä. Aamulla pyydettyjä.  Kalanperkkaukset oli vielä kesken, joten lattialla oli reilu sentti vettä, jossa me sitten kuljimme varvastossuilla perkkaus vesien seassa.

Opettaja osteli meille jotain pientä, mutta kanaa ja kalaa ei ostettu sieltä tuoreena, vaikka kanaa valmistimme kyllä ruuaksi.



Työvälineet lattialla




Sammakoita





Riisimyyjä





Rapuja



 Me palasimme ravintolaan jonne meille oli järjestetty yläkerran saliin neljä kaasulevyä ja tarvittavat ainekset ruokiin. me ei itse pilkottu mitään vaan kaikki oli valmiiksi pilkottu. Me saimme hyvät ohjeet kotiin. Ruuat valmistettiin niin, että oltiin kahden tai kolmen hengen ryhmissä ja opettaja aina sanoi, mitä milloinkin lisätään pannulle. Se oli oikeasti hyvä systeemi. Me tehtiin yksi laji kerrallaan. Siellä oli sitten aputyttöjä, jotka veivät valmiit ruuat odottamaan syömistä ja ne pysyivät sitten myös lämpimänä.

Me valmistettiin tuoreita kevätkääryleitä, joihin valmistimme itse riisipaperin. Se näytti helpolta, mutta olikin vaikeampaa miltä näytti. Meidän ryhmä sai kuitenkin neljä kaunista riisipaperia tehtyä. Riisipaperit valmistettiin niin, että kilo riisiä ja  4 litraa vettä annetaan olla yön yli ja sitten siivilöidään. Tästä liemestä valmistetaan paperit niin, että laitetaan vettä kattilaan ja päälle puuvillakangas ja sitten kun vesi kiehuu kauhalla kaadetaan kankaalle lientä lätyksi. Se pitää kypsyä alle kaksi minuuttia, jonka jälkeen se varovasti nostetaan kostutetulla bambukepillä lautaselle. Jos paperi oli liian pitkään alkoi se halkeilemaan ja sitä ei voinut enää käyttää. Näiden sisälle laitoimme kasviksia ja ne syötiin kylmänä.  Sitten valmistettiin rahapusseja myös riisipaperista, mutta ne riisipaperit oli valmiita.   Sisälle laitettiin kanaa ja kasviksia ja tehtiin pusseiksi ja paistettiin kauniin ruskeiksi öljyssä. Sitten tehtiin munankoisoa padassa ja kanaa ja cashew pähkinöitä. Kurssilla oli mukavaa, koska myös minä opin käyttämään uusia mausteita kanaruokiin sekä riisipaperin valmistus oli uusi ja mahtava kokemus.

Täytteet kevätkääryleisiin

Itse valmistettua riisipaperia

Täytteiden kypsennystä. Apuvälineenä oli riisitikut.

Kääryleiden täyttäminen



Koriste




Cashewkastikeen raaka-aineet



Rahapussien täytteen valmistusta

Rahapussit ennen kypsennystä

Rahapussien kypsennys

Kypsät rahapussit

Rahapussit tarjolla

Laosissa kävin tutustumassa myös käsityöläisten pajaan missä valmistettiin riisipaperia, riisiviinaa, popriisiä.  Kookoskarkit valmistettiin kookosmaidosta, johon lisättiin sokeria ja jotain muuta jota en muista. Massa valmistettiin samanlaisella koneella, kuin meidän yleiskone, mutta se oli tulipesän päällä eli tarvittiin lämpöä valmistukseen. Taikina kaadettiin pitkiin kapeisiin muotteihin jossa mies ne levitti tasaiseksi ja leikkasi paloiksi, sitten oli nainen ja poika, jotka pakkasivat ne papereihin.

Siis kaikki tapahtui käsityönä. Näimme myös popriisin valmistuksen. Popriisistä tehdään riisikakut ja riisisuklaa. Siellä oli säkkejä jossa oli sekaisin valkoisia ja ruskeita vähän niinkö siemeniä. Tätä seosta kaadettiin Wokpannun näköiseen pannuun, joka oli ihan kuuma. Alla oli tulipesä.  Valkoiset riisit alkoivat poksahdella ja niistä tuli isoja. Seuraavaksi ne siivilöitiin ja siivilään jäi vaan valkoiset riisit. Ne siirrettiin seuraavaan wokkipannuun, jossa oli hunajasokeriseosta. Siellä niitä sekoiteltiin hetki ja pannu nostettiin pyöreän ”lihatunkin” päälle. Kaks miestä otti puiset kapustat ja alkoivat sekoittaa massaa ja samalla he pyörivät tunkkia ympäri. Sekoitettu massa kaadettiin kanttiseen astiaan, jossa se kaulittiin tasaiseksi. Sitten miehet ottivat laudan jonka avulla he leikkasivat kaikista samankokoisia, toinen oli toisessa päässä ja toinen toisessa. Siinä astiassa heillä oli merkit jotta kaikista tuli samankokoisia. Sitten palat nostettiin pöydälle, jossa ne pakattiin pusseihin. Siinä oli tyttö pakkaamassa risti-istunnassa ja sitten nämä miehet auttoivat häntä, kun olivat saaneet massat tehtyä.

KAMBODŹA

Kambodžalaisessa keittiössä yhdistyy piirteitä Thaimaan, Intian ja Kiinan ruokakulttuureista, mutta myös ranskalaiset ja myöhemmin vietnamilaiset ovat tuoneet omat mausteensa maan keittiöön. Tärkein ruoka-aine on riisi, jota saatetaan syödä kolme kertaa päivässä. Sen vaihtoehtona ovat nuudelit. Merkittävin proteiininlähde ovat kala ja muut merenelävät, joita saadaan meren lisäksi etenkin Tônlé Sab -järvestä. Myös lihaa (nautaa, sikaa ja kanaa) syödään jonkin verran, mutta vähemmän, ja usein sitä käytetään pikemminkin vain mausteena. Tuoreita kasviksia ja hedelmiä syödään runsaasti ja rasvaa on hyvin vähän. Oman makunsa khmer-keittiölle antavat limemehu, kookosmaito ja fermentoitu, voimakkaan hajuinen kalatahna (prahok). Yleisiin mausteisiin kuuluvat myös kurkuma, galangal-juuri, valkosipuli, sitruunaruoho, tamarindi ja inkivääri. Monimutkainen kroeung-mausteseos toimii pohjana valtaosalle ruokalajeista ja keittiö perustuukin etenkin mausteiden ja aromaattisten yrttien tuomiin makuihin.” Teksti on suora lainaus internetistä.

 Cambodia

The most important foodstaff is rice. They can eat rice three times in day. The alternative is noodles. Most important source of protein are fish and others seafood. They are eating also meat but not so much than fish. They are eating much fresh vegetables and fruits and fat only little. Popular spices are turmeric, galangel-root, garlic, lemongrass, tamarind and ginger. The many species of kroeung-spice mixture is base for almost everything food. The kitchen is made from species and aromathics herbs.

Kambodzassa kävin ravintoloissa, joita ylläpidettiin katulasten kanssa. Ravintolassa oli opettajia ja oppipoikia. Kaikilla oli katulapsi tausta. Opettajat olivat jo päässeet kadulta kauemmin aikaa sitten pois, kuin mitä oppipojat. Oppipojat hoitivat tilaukset, tarjoilut ja ruuanvalmistuksen, mutta opettajat olivat heitä koko ajan tukemassa työskentelyssä.



Tunnelma oli todella viihtyisä





Seinällä oli kuva jokaisesta lapsesta



Lapset olivat piirtänyt myös tauluja



Ruuat olivat todella kauniisti tarjolla



Myös hämähäkkejä sai tilata



Mä uskaltauduin maistamaan hämähäkin jalkaa